Sumat mâni?

Tagganga Labradorip nunaujuk atuttausainnaluni inunnut amma nunagijausimalluni Kanitânut 10,000 jârini. Inuit tamanesimajut taimangasuanit amma ottugatsainallutik piusituKamminik nunagijanginni amma imagijanginni. Nunatsiavut kavamanga sakKititsisimajuk taijamik Imappivut (Our Oceans): A Nunatsiavut Marine Plan Initiative pillugu paitsigiamik kamagiamillu Labrdaorimi Inuit tusugijanginnik amma taimangasuanit atunniminik sadjuiami amma imamujunik taggani Labradorip.

Tamanna puttunippauKataulluni piulimajaugialik amma ilikKusitigut pimmagiulluni amma piujummagimmik pivitsaKatitsiluni Inunnik, federalliup amma prâvinsiup kavamanganik suliaKaKatigegiamik aviutausonik amma ikKanattunik tugâgutiujunik. Taijaujut Torngat-AOI killigiudjaumajuk ikajutsigunnagianga Parks Canada kiggatunninganik amma paitsigiamik tugagutiugumajunik ikajuttigennikut aulatsigiamik.

Kaujisapviugumajuk iluani Torngat-AOI ilautitsijuk sadjugiami inigijausonik sidjanginni taggangata Labradorip ilingajunik Tungait KakKasuangata SilakKijapvinganut taijaujumik Labradorimi Imappigijanginnik, Labradorimi Imaup AkKutigijanga atausiujuk 29 nanit imaujunit kamagigialinga Parks Canada nunatsualimami imait piulimajaunitsnagit mannaujk paigijaugutiKangitut. Nunait taijaujut Torngat-AOI isumagijaujuk piunippauKataunninganik tapvani imaujunni.

Kaujisapviugumajuk ilumiutalik Nunamiutanik amma Imamiutanik nunanik (EBSA) taijaugunnamilini Kalunnâtitut Northern Labrador EBSA, Kaujimajaujuk ikKananninga imailingalluni :

  • Adjiungittuk nottaviujuk ilimanttomejunik Hudson Bay kitani Kilalugannut;
  • ikKanattuk imak upaKattajanginnut Tugâlet (uKausiusimajut Pimmagittumik Isumalotaujut ukununga COSEWIC);
  • paikKiuviusok kotsiutinut amma taijanut Barrow’s Goldeneye (taijaujut Pimmagittumik Isumalotauningit atagit Canadami Canada Omajuit Ilimanattumejut PikKujangani);
  • inigijaujuk Naujâtsunut amma taijaujunut Leach’s Storm Petrels,taijaumajut ukununga COSEWIC ilimanattumenninginnik amma kappianattumenninginnik, ilonangagut;
  • aujami/ukiatsami sidjanginni niginasupviujuk anna nottaviulliuni Nanunnut;
  • nigiviulluni amma auami paikKiviulluni Natsinut (taijaujut Pimmagittumik Isumalotaujut ukununga COSEWIC);
  • pigutsaviujuk amma nigivkiulluni IKalunut tagiungungitumik amma Imani inigijaujuni; ammalu
  • inigijaulluni Atlantic Wolffish (taijaujut Ilimanattoningit ukununga COSEWIC amma SARA Schedule 1)

ilagiallugu ikKanattut isumaijauningit niginasupvet amma nottauviujut imamiutanut timmianut amma imamiutanut, maggonut IkKanattonut Timmiat Nunangit Bird Areas (IBAs)—Seven Islands Bay amma Galvano Island—takujausot iluani tatsumani


Pillugu nunaujuk

Takutsauluni kitâni North America taikkua Davis Strait katiutijuk Labrador Sea, Nunatsiavut anginiKajuk 72,520 km2 nunak (angitigigalattuk New Brunswick) amma 44,030 km2 imait, killigiudjaumalluni iluani Labrador Inuit Nunamik Satsaisimannimut AngiKatiggutingani.

Tungait KakKasuangata SilakKijapvinga (Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga), anginilik 9,700 km2 taggasinnipamut Labradorip Kanganut, sakKititaumajuk atagut Labrador Inuit Nunamik Satusisimannimut AngiKatigegutinganur. December 1, 2005, Nunatsiavut pingutitaummat, nutak silakKijapvik tunijaulauttuk ukununga Labrador Inuit aittosiangulluni ilonnainut Canadamiungujunnut.

Northern Labrador inigijaujuk nillasuttumut Labrdorimi Ingganinganut, Kaujimajautsiatuk sikunik inggatitsininga pukkinitsaujunut amma aikatalluni Gulf Current silatingani Grand Banks of Newfoundland. Tamma ukiuttatumiungujuk- katiutititisjuk taijanik Arctic and Atlantic inigijausoni amma nunagijaujuni pijunik puttujunit kangidlunit takijunut sidjanut amma imatsojunut.

Ilumiutalik pimmagittumik nunamiutanik, nunaujunik amma ilikKusitigut ikKanalluni paigijautsiatilugit Inuit amma Canadamiut- mannamut amma kinguvatsatinnut.


 

Date modified :